tiistai 15. tammikuuta 2013

Itsearviointia



Tietoni blogeista rajoittui yksittäisten blogien selailuun, jota olen tehnyt etsiessäni vinkkejä ja ideoita sisustamiseen tai koulun oppitunneille. Blogin aloittaminen ja ylläpitäminen ei kuitenkaan ollut niin vaikeaa, mitä sen aluksi luulin olevan. Syynä tähän tosin saattaa olla se, että olen kerran aikaisemmin aloittanut blogin tekemisen, mutta sen päivittäminen loppui hyvin nopeasti. Myös kirjalliset ohjeet ja mahtava vertaistuki, jota Facebookissa on saanut, on varmasti auttanut.

Blogin tekemistä voisi varmasti käyttää hyväkseen alakoulun vanhempien oppilaiden kanssa. Esimerkiksi ryhmätöiden palautuksessa ja jakamisessa muille se olisi oiva työväline. Blogin käyttöä voisi käyttää myös kotitehtävien palautuksessa tai jonkin projektin raportoinnissa. Uskon, että osa oppilaista saattaisi osata käyttää blogia jopa paremmin kuin minä. Hyvillä tekstinkäsittelytaidoilla pääsee jo pitkälle.

Vaikeinta itse blogin tekemisessä oli sen rungon suunnitteleminen ja asioiden jäsentäminen. Useat asiat ovat hieman päällekkäisiä, joten ne tulivat helposti selitettyä monessa kohdassa. Välillä taas tuntui, ettei kaikkea tarvittavaa tietoa saanut mitenkään kirjoitettua oikeassa järjestyksessä ylös.

Käsityöprojektin työn valinta tuotti myös suuria vaikeuksia. Itse tekisin mielelläni vaikka mitä, mutta usein tuntuu, että puutteelliset taidot tulevat vastaan. Olen opettajaurani aikana opettanut käsitöitä n. 4kk, joten minulle ei ole kerääntynyt valmista ideapankkiakaan, josta työn olisi voinut valita. Vähäisen käsityön opettamisen vuoksi oli vaikeaa myös päätellä, miltä luokalta projektin työ onnistuisi. Apuna käytin koulumme opetussuunnitelmaa, jossa mm. taskun tekeminen ja kankaan värjäystä oli neljännellä luokalla.

Työn tekemisestä oppilaiden kanssa voisin nauttia erityisesti sen vuoksi, että sitä voi muunnella niin monella tavalla. Tosin blogia tehdessä tämä tuntui enemmänkin rasitteelta. Oli vaikea päättää, millaiselta valmis työ näyttäisi (olisiko kangas painettu, olisiko pussissa tasku, olisiko taskussa vetskari vai nappi yms.). Myös se, kuinka valmista käsityötä käytettäisiin, tuotti ongelmia. Olisiko oppilailla omassa pussissaan myöskin pelialustat vai löytyisikö ne vain opettajalta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti